Nyt eletään jännittäviä hetkiä. Käytännössä enää pari päivää ja sen jälkeen nollaveroteorian portit avautuvat miljoonille suomalaisille. Enkä todellakaan viittaa täysin turhanpäiväiseen osakesäästötiliin, josta niin moni jaksaa hössöttää. Suurimmalla osalla ei ole tilille käyttöä. Myös minä kuulun tähän joukkoon ja luokittelen tilin hälläväliä-kategoriaan.

Omavaraisuushaaste käsitteli osakesäästötilin kattavasti artikkelissaan ja käytännössä tuo sopii aktiiviselle treidaajalle tai opiskelijalle. Me muut voimme skipata tilin hyvällä omalla tunnolla. Toki tuo on parempi kuin ei mitään ja kannattaa hyödyntää, jos sille keksii käyttöä. Ja on pelkästään positiivista, jos tili kannustaa aloittamaan sijoittamisen.

Seuraan uutisvirtaa äärettömän harvoin ja siksi olen yleensä ihan pihalla kaikesta “merkittävästä”, joka on tapahtunut. Ehkä tätäkin aihetta on mediassa käsitelty sen ansaitsemalla tavalla tai ehkä ei. Joka tapauksessa tämä uutinen on omalta kannaltani merkittävin mies muistiin.

Selvyyden vuoksi täsmennys. Artikkelini käsittelee yritystä, joka harjoittaa sijoitustoimintaa, mutta sijoitustoiminta ei ole yrityksen elinkeino. Jos olet kiinnostunut oikeasta sijoitusyhtiöstä, niin silloin Omista ja Vaurastu blogin sarja on mainio paikka aloittaa.

Käytän artikkelissa sekaisin termejä sijoitusyhtiö ja epäsijoitusyhtiö. Paremman sanan puutteessa molemmat viittaavat tässä jutussa yritykseen, joka harjoittaa sijoitustoimintaa, mutta sijoitustoiminta ei ole yrityksen elinkeino. Tarkoitus ei ole johtaa ketään harhaan, mutta jos yrityksen toiminnasta merkittävä osa on sijoitustoimintaa, niin paras keksimäni termi on silloin sijoitusyhtiö. Se saivartelusta ja asiaan:

Hyviä uutisia

Vuoden suurin uutinen on tulolähdejaottelun poistuminen vuoden 2020 alusta. Tai täsmällisemmin verottajan mukaan eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen eli muutos koskee osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Muut yhteisöt jäävät paitsi tästä herkusta.

Tulolähdejaottelu ei kuulosta mediaseksikkäältä ja kovin moni tuskin on perillä sen sisällöstä, joten lyhyt kertaus lienee paikallaan. Tulolähteitä yrityksillä on vielä tänä vuonna ollut kolme ja niitä on verotettu kolmen eri lain mukaan:

  • EVL:n eli elinkeinoverolain mukaan
  • TVL:n eli tuloverolain mukaan
  • MVL:n eli maatalouden tuloverolain mukaan

Jokaisesta tulolähteestä on laskettu yritykselle tulos erikseen. Käytännössä omassa yrityksessäni arvopaperien holdaaminen ja passiivinen osinkojen kerääminen kuuluvat vuonna 2019 TVL:n mukaan verotettavaan tulolähteeseen ja kaikki muu toiminta EVL:n mukaan verotettavaan tulolähteeseen.

Kun tulot ja menot eivät kohtaa, ainoa voittaja on verottaja. Esimerkiksi tästä voidaan ottaa vuosi 2018. Yritykseni teki EVL:n mukaan tappiota, mutta maksoin silti täyden veron TVL:n mukaan verotettavista osingoista. Normaalin liiketoiminnan alla olevia kuluja ei saanut vähentää osinkotuotoista.

Varsinaisilla sijoitusyhtiöillä vastaavaa ongelmaa ei ole ollut, koska heille arvopaperikauppa on elinkeino ja näin ollen liiketoiminnan menot vähennettävissä sijoitusten tuotoista.

Esimerkki tulolähdejaon poistumisesta

Lähes suoraan verottajan ohjeesta:

Vuosi 2019: Yksityishenkilöiden omistaman osakeyhtiön toiminta muodostuu arvopapereiden passiivisesta hallinnoinnista. Tällainen toiminta ei oikeuskäytännön mukaan täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä. Toiminta ei ole myöskään MVL 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua maataloutta. Yhtiön toimintaa verotetaan TVL:n mukaan ja se muodostaa yhtiölle henkilökohtaisen tulolähteen.

Vuosi 2020: lähtien yhtiön verotuksessa sovelletaan sen yhteisömuodon perusteella elinkeinoverolakia, vaikka yhtiön toiminta ei täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä. Tämän vuoksi yhtiön toiminnan tulos lasketaan TVL:n sijaan EVL:n mukaan. Toiminnan tuloksen laskemiseen sovellettavan tuloverolain muuttuminen ei kuitenkaan vaikuta toiminnan verotuksellisen luonteen arviointiin.

Jos saman muuttaa numeroiksi, niin käytännössä laskenta toimii kaavalla tulot – menot = verotettava tulos näin:

  • 2019, EVL 100€ – 200€ = -100€ + TVL 100€ – 0€ = 100€ eli yrityksen tulos on 0, mutta verot maksetaan TVL tuloksesta eli 100€ * 20%. Veroja joutuu maksamaan, vaikka yritys ei tee tulosta lainkaan.
  • 2020, 200 – 200 = 0, ei tulosta eli ei verotettavaa

Sijoitusyhtiö käytännössä

Merkittävin asia muutoksessa on itselleni se, että yhtiöön voi kerätä osinkoja ja maksaa osingot ulos palkkana. Yhtiön tuloksen saa nollille palkkakulujen johdosta ja palkasta sitten maksetaan verot normaalisti ansiotuloveron mukaan. Koska tulen vähällä toimeen ja eläkkeellä ei ole tarkoitus ansiotuloja muualta kerätä, niin verotus jää kokonaisuudessaan hyvin maltilliseksi. Operaation tavoitteena on verotehokas ikiliikkuja himmeli, joka kantaa minut eläkkeen alusta hautaan saakka.

Olen pohtinut sijoitusyhtiön perustamista monesti ja aina tullut siihen johtopäätökseen, että omalla sijoitustyylilläni siinä ei ole mitään mieltä. Sijoittaminen yrityksen kautta on kyllä kuulunut harrastuksiin. Loistava uutinen on, että enää ei tarvita sijoitusyhtiötä, vaan mikä tahansa oy muotoinen kioski kelpaa hyötyjen keräämiseen.

Periaatteessa kuluja olisi ollut mahdollista jollain perusteella jakaa aikaisemminkin eri tulolähteiden kesken, mutta tämä tuntui itsestäni turhan vaivalloiselta. Nyt kulujen käsittely on merkittävästi helpompaa ja kohdistuminen sataprosenttista.

Pelkää juhlaa ei elämä ole muutoksen jälkeen ja siihen sisältyy yksi merkittävä sudenkuoppa. Tämä olisi saattanut itseltäni jäädä huomaamatta ilman sijoitusyhtiö.netin loistavia blogipostauksia tulolähdejaon poistumisesta (osa 1 & osa 2). Aikaisemmat TVL:n piiriin kuuluneet sijoitukset kuuluvat jatkossa muuhun omaisuuteen. Muun omaisuuden luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia vain muun omaisuuden luovutusvoitoista. Luovutustappiot eivät näin ole vähennyskelpoisia osinkotuotoista. Tämä sudenkuoppa ei koske kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiön osakkeita, mutta muita osakesijoittajia kyllä.

Kassavirta on kuningas

Blogin alkuajoista sijoitustyylini on jalostunut jonkin verran. Jalostumisen laatu on ikuisuuskysymys, mutta viime aikoina olen passiivisten indeksirahastojen kasvuosuuksien sijaan alkanut arvostamaan kassavirtaa.

Kassavirran haasteena on sen äärettömän huono verotehokkuus. Onneksi rakkaat päättäjämme ovat myös huomanneet saman haasteen ja vuoden vaihteen muutos tuo tähän merkittävän helpotuksen — ainakin pitkässä juoksussa uskon näin.

Tulevan muutoksen johdosta siirsin kaikki kassavirtaa tuottavat sijoitukseni yrityksen alle hoidettavaksi jo tämän vuoden puolella. Siirtämisellä tarkoitan tässä sitä, että myin omistamani arvopaperit, siirsin rahat yrityksen tilille ja ostin rahalla arvopapereita yrityksen nimiin. Arvopapereiden siirtäminen suoraan olisi ollut turhan hankalaa ja kallista. Myymäni arvopaperit olivat arvonsa puolesta lähellä ostohintaa, joten merkittäviä veroseuraamuksia ei realisoinnista seurannut.

Laskin mielenkiinnosta myös vaihtoehdon, jossa kasvatan salkkua ensin osakesäästötilillä ja vasta eläkkeen alkaessa siirrän varat yrityksen nimiin, mutta tämä osoittautui kannattamattomaksi kikkailuksi yksinkertaistetussa vain tuottoja ennustavassa skenaariossa.

Varojen siirtäminen sijoitusyhtiöön

Yhden miehen osakeyhtiössä varojen siirtämiseksi yritykseen oli käytännössä kaksi hyvää vaihtoehtoa; joko velaksi pääomalainana tai sitten sijoitetun vapaan pääoman rahastoon pääomasijoituksena (SVOP).

Merkittävin ero näiden kahden tavan välillä on se, että mitä tapahtuu yrityksen nettovarallisuudelle ja sen myötä osingon verotukselle. Velka pienentää nettovarallisuutta ja osakkeen matemaattista arvoa, jolloin kevyimmin verotetun osingon määrä pienenee. Velalle olisi toki mahdollista asettaa korko, mutta omalla matematiikallani tuo on kaikkein typerin tapa nostaa varoja yrityksestä. SVOP-sijoitus puolestaan kasvattaa nettovarallisuutta ja sen myötä mahdollistaa suuremman osingon jaon kevyimmällä verotuksella.

Oma eläkkeeni ei ole ihan nurkan takana ja ansiotuloja on tarkoitus nostaa yrityksestä vasta eläkkeellä. Päivätyö tekee osinkojen nostamisesta palkanmaksua kannattavampaa, joten päädyin tekemään sijoituksen vapaan pääoman rahastoon. Pääajatus on antaa potin kasvaa yrityksessä, mutta harkitsen vielä osingon jakamista ja jättämistä yritykseen velaksi itselleni.

Jos joku miettii käytännössä tuota varojen siirtämistä, niin asiasta tarvitaan vain hallituksen päätös ja tilisiirto. Pidin siis keskenäni kokouksen ja laitoin pöytäkirjaan kohdan:

Päätettiin osakkeenomistajien tekemän vastikkeettoman pääomasijoituksen (xxx €) vastaanottamisesta ja sijoittamisesta vapaan pääoman rahastoon. Sijoituksen tekijä on ainoa osakkeen omistaja P.Ohatta. Pääomasijoitus tehdään vapaaehtoisesti, eikä yhtiö anna sijoitusta vastaan osakkeita tai muita oikeuksia. Pääomasijoitukselle ei makseta korkoa tai muuta hyvitystä.

Tämä pätkä on lainattu pääosin internetistä, mutta lisäsin varmuudeksi nimen tuohon, jotta seuraava kohta eli varojen nostaminen ei aiheuttaisi ongelmia. Olennaista pöytäkirjamerkinnästä on se, että sijoitus on vastikkeeton, koroton ja sillä ei ole takaisinmaksupäivää.

Varojen nostaminen sijoitusyhtiöstä

Jos varat siirtää yritykseen lainana, ei juuri tarvitse miettiä rahojen pois saantia yrityksestä. Yritys maksaa velan takaisin ja sillä selvä. Vapaan pääoman rahaston varojenjako on sitten aavistuksen kinkkisempi juttu.

Pääsääntö sanoo, että varojen jakoa SVOP-rahastosta kohdellaan osinkona, mutta se voidaan myös käsitellä luovutuksena. Osingosta maksat osinkoveron, luovutuksesta et maksa veroa niin kauan kuin luovutus on korkeintaan samansuuruinen kuin tehty SVOP-sijoitus. Luovutus kuulostaa omaan korvaani selkeästi paremmalta vaihtoehdolta.

Mitkä ovat ehdot luovutuksena käsiteltävään varojen jakoon?

Jotta varojenjako voidaan käsitellä luovutuksena, on pystyttävä tarjoamaan luotettava selitys luovutuksen edellytysten täyttymiselle:

  • varoja jaetaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä
  • jaettavat varat ovat peräisin pääomansijoituksesta
  • pääomansijoitus palautetaan pääomansijoituksen tehneelle henkilölle
  • pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta.

Itse tulkitsen tämän niin, että käsittelen jokaisen tehdyn pääomasijoituksen erillisellä kirjanpidon tilillä, säilytän dokumentaation pääomasijoituksen tekemisestä ja asian tullessa ajankohtaiseksi teen vuosi-ilmoituksen verottajalle. Jokainen voi tehdä oman tulkintansa tästä verottajan ohjeesta.

Varojen nostaminen yrityksestä tarkoittaisi luonnollisesti sitä, että osinkoja kertyy vähemmän. Jos kaikki menee niin kuin elokuvissa, ei pääomaa tarvitse nostaa pois yrityksestä. Hyvä silti tiedostaa, että tämä mahdollisuus on olemassa. Ainakin teoriassa rahoja on mahdollista myös veivata eli välillä nostaa pois ja laittaa uutena SVOP-sijoituksena takaisin.

Riskit sijoitusyhtiössä

En tiedä miksi tällaista yritystä, joka harjoittaa sijoitustoimintaa, mutta ei kuitenkaan ole sijoitusyhtiö pitäisi kutsua. Ehkä epäsijoitusyhtiö olisi parempi kuin sijoitusyhtiö.

Pohtiessani toimenpiteitäni konsultoin yritystä, joka tietää näistä asioista selvästi enemmän kuin minä ja yhdessä sivulauseessa sanottiin näin: Huomioi, että yrityksen toimille on riittävät liiketaloudelliset perusteet, toiminta riittävän kattavaa ja täyttää yritystoiminnan tunnusmerkit. Jos teet vastikkeettoman ison sijoituksen yhtiöön, verottaja voi kysyä lisäselvitystä rahojen alkuperästä ja liiketoimen tarkoituksesta.

Jo mainittu verottajan ohje toteaa, että elinkeinotoiminnan käsite ei muutu, vaikka tulolähdejako poistuu. Toisaalta käsitettä on ilmeisesti käytetty lähinnä tulkinnoissa, joissa ei sovelleta elinkeinoverolakia suoraan yhtiömuodon perusteella.

EVL ei määrittele elinkeinotoiminnan käsitettä, mutta verottajan aikaisemmin mainitun ohjeen mukaan oikeuskäytännössä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkeinä on pidetty muun muassa voiton tavoittelua, toimintaan sisältyvää riskiä sekä toiminnan itsenäisyyttä, laajuutta, jatkuvuutta ja suuntautumista rajoittamattomaan tai laajaan henkilöjoukkoon. Toimintaa arvioidaan näiden tunnusmerkkien täyttymisen perusteella kokonaisuutena.

Ymmärrän tämän itse niin, että erittäin huonolla tuurilla, joku voisi kännipäissään tulkita passiivisemman sijoitustoiminnan sellaiseksi, jota ei saisi harrastaa yhtiömuotoisena. En valitettavasti löytänyt tähän mitään kättä pidempää, joten saa täydentää kommenteissa.

Uskoisin omalla kohdallani riskin olevan aika pieni, koska yhtiöni toimiala on kattavasti määritelty, yritys on ollut pystyssä vuosia, liiketoimintaa on vaihtelevasti, mutta montaa laatua ja lisäksi sovellusprojektini lienee riittävä liiketoimen tarkoitus.

Ylipäänsä on todella erikoista, että passiivisempi osakkeisiin perustuvien rahastojen tai ETF:ien omistaminen ei täytä liiketoiminnan tunnusmerkkejä. Omasta mielestäni tuossa on ihan riittävästi riskiä, mutta ehkä minulla vain on päässä vikaa.

Lisäksi aina on se mahdollisuus, että tulevat muutokset lainsäädäntöön tai verotukseen eivät ole suotuisia.

Sijoitukseni sijoitusyhtiössä

Kun ensimmäisen kerran innostuin kassavirtaa tuottavasta sijoittamisesta, tuntui kasvavien osinkojen perässä sijoittaminen parhaalta strategialta. Tämä on varmasti yksi yleisimmistä FiRe strategioista, mutta itselleni se ei sovi. Yritin kyllä, mutta en yksinkertaisesti jaksa seurata yksittäisiä yhtiöitä. Yritin myös kikkailemalla saada vaivaa pienemmäksi, mutta toimivaa mallia en saanut aikaiseksi.

Saatan ampua itseäni jalkaan moisen laiskuuden johdosta, mutta tällä hetkellä yrityksen sijoitusten sisältö on tämä:

  • iShares Asia Pacific Dividend UCITS ETF USD (Dist) (28%)
  • iShares EM Dividend UCITS ETF USD (Dist) (28%)
  • iShares Euro Dividend UCITS ETF EUR (Dist) (28%)
  • iShares UK Dividend UCITS ETF GBP (Dist) (10%)
  • TERANGA GOLD CORPORATION (6%)

Viimeisen ostoperuste on perus lotto eli jotain täysin muista poikkeavaa. Neljä ensimmäistä puolestaan painottavat osinkoa jakavia yrityksiä kohtuullisilla kustannuksilla ja jakavat itse tuotot ulos 4 kertaa vuodessa. On todella sääli, että Global X SuperDividend ETF ei ole enää saatavilla tavalliselle porsaalle, koska se olisi kyllä sopinut tähän joukkoon mukaan.

Tällaisen salkun kanssa on merkittävä ero omistaako arvopaperit suoraan vai yrityksen kautta. Henkilökohtaisina sijoituksina tuottojen verotus tapahtuisi täydellä pääomaverolla (30 % tai 34 %), mutta yrityksen piirissä vero on aina 20 % yrityksen tuloksesta.

Kirjanpito epäsijoitusyhtiössä

Jos kirjanpito ei kuulu harrastuksiisi, voit hyvin skipata koko osion.

Pyysin kerran tarjouksen yritykseni kirjanpidosta. Hinta olisi ollut 3000 euroa vuodessa, joten sopimus jäi syntymättä. Käytän kirjanpitoon noin 10 tuntia vuodessa ja siitä suurimman osan tilinpäätöksen yhteydessä. Nopeasti laskettuna “tuntipalkkani” on noin 300 euroa, joten en ole nähnyt mitään mieltä ulkoistaa hommaa.

Oletan, että vähintään muutamilla teistä on samantyyppinen viritys menossa, joten käytännön kirjanpito voi myös olla mielenkiintoista luettavaa. Vaihtoehtoisia kirjaustapoja on varmasti, mutta tässä oma tulkintani. Lisäksi käsittelen tätä vain epäsijoitusyhtiön näkökulmasta. Omista ja Vaurastu on kirjoittanut kattavasti oikean sijoitusyhtiön kirjanpidosta.

Tulolähdejaon poistuttua sijoitukset epäsijoitusyhtiössä kuuluvat uuteen omaisuuslajiin nimeltä muu omaisuus. Tämä ei käytännössä vaikuta kirjanpitoon, vaan on vain verotuksen käsite. Tilikarttana itselläni on Tilittimen vakio osakeyhtiön tilikartta, josta joitain tilejä on nimetty uudelleen.

Varojen siirtäminen SVOP-rahastoon ja sijoituksen tekeminen

  • per pankkitili (1910) an sijoitetun vapaan pääoman rahasto (2071)
  • per sijoitusrahasto-osuudet (1461, pysyvät vastaavat, sijoitukset) an pankkitili (1910)

Osinkojen ja sijoitusten kulujen kirjaaminen

  • per pankkitili (1910) an osinkotuotot (9090, rahoitustuotot)
  • per muut kulut rahoitusarvopapereista (9670) an pankkitili (1910)
  • muut kulut, jos jotain mikä ei osa hankintahintaa, kuten kaupankäyntikulut

Sijoitusten arvon muutos

  • Arvon noustessa en tee kirjauksia, vaan sijoitukset näkyvät taseessa ostohinnoin
  • Arvon alentuminen per osakkeiden ja osuuksien arvonalentumiset (9340) an sijoitusrahasto-osuudet (1461)
  • Arvon alentumisen peruuttaminen per sijoitusrahasto-osuudet (1461) an arvonalentumisen palautukset (9360)
  • Verotuksessa huomioidaan vain realisoituneet tappiot

Sijoitusten myynnit ja luovutusvoitot

  • tasearvo: per muut saamiset (1779 tai pankki 1910) an sijoitusrahasto-osuudet (1461)
  • voitto: per muut saamiset (1779 tai pankki 1910) an muut tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista (9140)

Sijoitusten myynnit ja luovutustappiot

  • myyntiarvo: per muut saamiset (1779 tai pankki 1910) an sijoitusrahasto-osuudet (1461)
  • tappio: per muut rahoituskulut (9690) an sijoitusrahasto-osuudet (1461)

Kirjanpidossa on oikeastaan kaksi rasittavaa kohtaa: arvonalentuminen ja luovutustappiot. Arvonalentuminen ei kelpaa verotuksessa vähennykseksi, joten tilit pitää muistaa huomioida veroilmoituksessa. Toistaiseksi en ole arvonalentumista tehnyt kirjanpitoon ja myös KILA on korostanut olennaisuuden periaatetta lausunnossaan 2004/1725 osakkeiden tilinpäätösarvostuksesta. Lausunnon bongasin Tilisanomien mainiosta sijoitusrahastoja käsittelevästä artikkelista. Lisäksi pitää muistaa huomioida veroilmoituksessa todellinen luovutustappio ja että se on vähennyskelpoinen vain luovutusvoitoista. Voitoista ja tappioista pidän simppeliä kirjanpitoa Excelissä samalla tavalla kuin henkilökohtaisista sijoituksista.

Lopuksi

Yrityksessäni ei käytännössä ole kertyneitä tappioita tai muita kimurantteja komponentteja, joita olisi tarvinnut ottaa huomioon. Joku disclaimer on silti paikallaan, koska tämä on pitkälti uutta asiaa itselleni. Bonuspisteitä jaossa, jos tiedät paremman tavan tai löydät virheitä artikkelista.

Kaikki munat eivät minulla ole tässä samassa korissa, koska sehän tarkoittaisi, että tiedän mitä teen. Passiiviset indeksirahastot omistan edelleen henkilökohtaisesti. Ajatus on jatkossa ohjata osa säästöön jäävästä rahasta omissa nimissä oleviin indeksirahastoihin ja osa yrityksen kautta sijoitettavaksi. Yrityksen nimiin teen sijoituksia, kun saan kasattua mielestäni riittävän potin vaivaan nähden. Väliajan rahat ovat kiinni henkilökohtaisesti omistetussa maailman osakemarkkinaindeksistä koostuvasssa ETF:ssä (EUNL). Pidemmällä tähtäimellä on tarkoitus, että rahaa ei enää tarvitse siirtää yritykseen, vaan se tulisi sinne suoraan liikevaihtona.

Ajatus verotehokkaasta yrityksen kautta pyörivästä eläkekassasta on niin kaunis, että olen valmis ottamaan pienen riskin. On iso plussa, että tällä strategialla matkani eläkkeelle olisi merkittävästi lyhempi kuin mitä olen tähän mennessä kuvitellut. Kaikki on saavutettavissa aika pienellä askartelulla eikä rahan tarvitse edes kiertää kotimaan rajojen ulkopuolelle.

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin. Paras tapa saada tieto uusista artikkeleista on liittyä sisäpiiriin. Facebook P.Ohatta ja Twitter @RahaPohatta.

Kommentointi ei ole valitettavasti tällä hetkellä mahdollista. Kirjoitan satunnaisesti ja paras tapa pysyä kartalla uusista artikkeleista on sisäpiiri. Saatavilla myös  Twitter, Facebook ja feed.