Enten tenten teelikamenten… vai miten se nyt menikään. Ennemmin tai myöhemmin on tehtävä valinta siitä, että minkä oven takaa kurkistavan osinkoyhtiön osakkeilla täydennän salkkuani. Siitä, miksi olen päätynyt passiivisten indeksirahastojen lisäksi osinko-osakkeisiin, kirjoitin uuden strategian ensimmäisessä osassa.

Strategian luonti lyhyesti

Tämän artikkelin piti olla strategian viimeinen osa, mutta omasta päättämättömyydestäni johtuen tulossa on vielä kolmas postaus.

Alla lyhyesti tämän osan sisältö:

  1. Anna strategialle tarkoitus
  2. Etsi suuri massa osinkoyhtiöitä
  3. Päätä kriteerit yhtöiden ostamiselle
  4. Päätä kriteerit yhtiöiden myymiselle
  5. Tee yhtiöiden vertailusta vaivatonta

Lähtötilanne

Rakastan passivisia indeksirahastoja, koska ne ovat niin helppoja ja tehokkaita. Ainoa valintakriteeri on käytännössä se, että kuinka suuret kulut rahastossa on. Hajauttamalla maailmanlaajuisesti ja kuukausittain, en joudu juuri ottamaan kantaa markkinoiden tai yhtiöiden sen hetken tilanteeseen.

Aktiivinen sijoittaminen tuottaa puolestaan paljon enemmän päänvaivaa, mutta toisaalta myös uusia elämyksiä. En itseasiassa ole tähän päivään mennessä kertaakaan tehtyn systemaattisesti valintoja yksittäisten osakkeiden suhteen. Toki olen näitä ostellut “perstuntumalla”, mutta pitkän päälle tunnepohjainen ostonappula tuottaa vain tuskaa. Tai ainakin, jos tähän yhdistetään samalla periaatteella toimiva myyntikytkin.

Käytännössä strategian muodostaminen lähti siis nollasta liikkeelle. Toivottavasti omasta pohdinnastani on apua myös muille samassa tilanteessa oleville. Hyvänä tukena strategian laadinnassa toimi Financial Mentorin blogissa julkaistu artikkeli sijoittamisesta kasvavien osinkojen yhtiöihin.

Kehykset osinkostrategialle

Ensimmäiseksi annoin itselleni yksinkertaisen viitekehyksen strategian pohjaksi:

  • Osinkostrategian noudattaminen ei saa tuottaa merkittävästi enempää vaivaa kuin passiivinen sijoittaminen
  • Jonkinlaiset kriteerit olisi hyvä olla olemassa yhtiöitä valittaessa
  • Osinkostrategian tärkein tehtävä, on tuottaa riittävä ja kestävällä pohjalla oleva kassavirta
  • Ostojen täytyy tapahtua säännöllisin väliajoin markkinatilanteesta riippumatta

Riippumattomuuden kannalta riittävä kassavirta olisi tällä hetkellä noin 1200 euroa kuussa. Viime vuonna osinkoja tuli tilille nettona keskimäärin 250 euroa kuukaudessa eli matkaa on vielä reilusti jäljellä. Näin siitä huolimatta, vaikka mukaan huomioitaisiin passiivisten indeksirahastojeni kassavirtapotentiaali. Lisäksi osinko saisi kilahtaa tilille tasaisin väliajoin ja mielellään useammin kuin kerran vuodessa.

Mietin myös vaihtoehtoa, että vuotuisen osingon keräisi erilliselle tilille ja tiputtelisi sieltä kuukausittaisena osinkovirtana käytettäväksi. Päädyin kuitenkin siihen, että tämä vaihtoehto olisi täysin turha ja tappaisi kaiken huvin hauskasta harrastuksesta.

Moni on myös kysynyt, että miksi en vaihda kokonaan osinkostrategiaan. Syy on yksinkertaisesti siinä, että en tiedä 100 % varmuudella, että yksi strategia olisi toista parempi. Sen takia päätän toteuttaa molempia ja kummassakin on omat hyvät puolensa.

En ole tähän mennessä halunnut ottaa kantaa markkinoihin enkä halua sitä tehdä jatkossakaan. Tiedostan kyllä, että nyt ollaan historiallisesti korkeissa pistelukemissa, mutta päätän aktiivisesti olla välittämättä siitä. Jos haluan alkaa spekuloimaan, niin se tapahtuu sitten seuraavan erillisen salkun ja strategian myötä.

Yhtiöiden löytäminen ja valinta

Ensimmäinen haaste mihin törmäsin, oli se, että mistä löydän osinkoa kasvattavia yhtiöitä. Osingon kasvattamisella tarkoitetaan tässä kohtaa valuuttamääräisen osingon kasvattamista ja osinkoprosentti heiluu pörssikurssien mukana.

Monet blogit kirjoittavat kasvavien osinkojen strategiasta ja varsinkin jenkkiyhtiöiden nimiä vilahtelee saman kielisissä blogeissa siellä täällä. Omaan tarkoitukseeni tarvitsin kuitenkin listan fiksummassa muodossa ja mielellään niin, että sitä ylläpidetään säännöllisesti.

Yksivaihto olisi ollut käyttää työkalua, kuten finviz:n yhtiöseuloja (stock screener). Tästä ei kuitenkaan löytynyt suoraan kriteeriä “osingonkasvattaja”.

Lopulta omaa tarkoitustani varten fiksuimmassa muodossa lista löytyi osoitteesta dripinvestin.org/tools. Sivulta löytyy muutaman maan osingonkasvattajayhtiöiden listat, mutta valtaosa maista jää tietysti puuttumaan.

Lopulta sivuston listoista käyttökelpoisia olivat USA:n, Kanadan ja Brittien listat. Ruotsin ja Euroopan osingon kasvattajista oli jotain yritelmiä, mutta näytti siltä, että näiden päivittämisestä on luovuttu jo aikapäivä sitten.

Latasin näiden kolmen käyttökelpoisen maan listat jatkojalostusta varten. Listat sisältävät yhteensä reilut 1150 yhtiöitä joista valtaosa on Jenkeistä.

Lisää ja tuoreempaa dataa

Ymmärrän, että käyttämällä muiden dataa altistan itseni myös heidän virheilleen. Ajatuksena oli, että poimin listoista ainoastaan yhtiöt / tickerit ja haen datan muualta. Näin voisin välttää mahdolliset virheet taulukoiden datassa. Lisäksi tätä kirjoittaessa pohjana käyttämäni taulukot osingonkasvattajista oli päivitetty heinäkuussa. Pörssimaailmassa useamman päivän vanha lista on jo historiallinen. Aivan reaaliaikaista dataa en tarvitse, mutta mitä tuoreempi niin sen parempi.

Täydentävän datan noutamiseen käy oikeastaan mikä tahansa pörssikursseja käsittelevä sivusto. Tai näin ainakin kuvittelin.

Valitettavasti kurssitietoa esittelevät sivustot eivät ole kovin innokkaita jakamaan tietoaan ja esimerkiksi päälle 1000 eri yhtiön avainlukujen lataaminen ei onnistu ihan tuosta vain. Itseasiassa onnistuin siinä vain kerran, mutta toista kertaa ei ollut asiaa sivustolle (saatoin tämän taidonnäytteen siivittämänä päätyä jonkun mustalle listalle).

Toivoin, että olisin päässyt tekemään seulontaa isosta massasta lähes reaaliaikaisella datalla. Vaan koska tämä ei onnistunut, niin piti ottaa käyttöön plan B.

Suunnitelma B tarkoittaa sitä, että jouduin tekemään seulonnan Excel taulukoiden datan perusteella. Tavoitteena on sitten täydentää jäljelle jäävään lyhyeen listaan tuoreempaa dataa. (Jos joku tietää hyvän ja maksuttoman datan lähteen, niin vinkkejä otetaan vastaan. Esimerkiksi Googlen ja Yahoon API:t näyttäisivät olevan kuolleita ja kuopattuja.)

Jotta pystyin seulomaan taulukoita, piti tehdä päätös kriteereistä minkä perusteella valitsen massasta sopivat yhtiöt omalle lyhyelle listalleni.

Kriteerit ostamiseen

Lähdin suunittelemaan kriteerejä yhtiövalintaan ja omalle listalleni valikoitui seuraavanlainen setti:

  • Osingonkasvu, vuosia peräkkäin
  • Osingonkasvu % keskiarvo 10v
  • EPS
  • P/E
  • Osinko%
  • Osingonjakosuhde

Mittareissa tuskin on mitään uutta, mutta nämä löytyivät taulukoista valmiina. Kriteereiden valinta on melko yksinkertaista, koska käytännössä osinkoon vaikuttavat vain yhtiön kannattavuus ja osingonjakopolitiikka. Lisäksi mielenkiintoista on se, että kuinka vakaalla pohjalla nykyinen osinko on ja miltä sen tulevaisuus näyttää esimerkiksi historiaan peilaten. Toisaalta myös tunnuslukujen valinnasta saa tehtyä taidetta ja strategioita löytyy jos jonkinlaisia.

Varsinaisten raja-arvojen valinta onkin sitten hankalampaa, koska joudun ottamaan kantaa siihen miksi yksi osake olisi parempi kuin toinen. Onneksi paremmuus on myös suhteessa siihen, että mitä halutaan saada aikaiseksi.

Omaa tarkoitustani palvelee parhaiten korkea efektiivinen osinkotuotto ja osingon kasvuun riittää se, että kassavirta on suojassa inflaatiolta. Yhtiö voi jakaa huoletta enemmän kuin puolet tuloksestaan ulos, mutta jakosuhde saisi olla suhteellisen vakio. Aivan kaikkea sen ei kuitenkaan tarvitse jakaa omistajille, jotta rahaa jää kassaan ja kehitysinvestointeihin.

Ei ostoja ilman myyntejä

Helpointa olisi vain ostaa yhtiön osakkeita ja unohtaa niiden olemassaolo. Valitettavasti se ei taida olla mahdollista aktiivisessa sijoittamisessa – ei ainakaan loputtomasti. Nopean hutkimisen perusteella esimerkiksi USA:n osinkoaristokraattien listalla yhtiö viihtyy keskimäärin 6,5 vuotta ja 10 vuoden kuluttua vain 30 % alkuperäisistä yhtiöistä on jäljellä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että on suunniteltava kriteerit myös sille, että milloin luovun osakkeesta.

Koska oman osinkosalkkuni ainoa tarkoitus on tuottaa kassavirtaa, niin luonnollinen luopumisen kriteeri olisi osingon putoaminen. Osingon putoaminen ei välttämättä tee yhtiöstä huonoa, koska yleinen suhdanne vaikuttaa suuresti moniin yhtiöihin eikä yksittäinen vuosi kerro kovin paljon. Toisaalta, jos salkun tavoitteena on kestävä kassavirta, niin osingon pienentyminen ei ole suotavaa.

Esimerkkinä käyttämiltäni listoilta ostetaan yhtiöitä juuri osinkojen takia. Tämä tuo mukanaan haasteen, koska silloin myös moni muu sijoittaja on liikkeellä samalla ajatuksella, että laskeva osinko on ehdoton ei. Toki joukossa on myös monia sijoittajia, joiden analyysi ulottuu pintaa syvemmälle.

Se johtaa siihen, että jos olen leikin viimeinen myyjä, en varmasti saa yhtiön osakkeista yhtä hyvää hintaa kuin aikaisemmin myyvät. Yhtiön tuloskehitys ennakoi kyllä osingon kehitystä, mutta kuinka paljon sitä oikein voisi ottaa ennakkoa? Ehkä juuri sen verran, että on muita myyjiä edellä, mutta ei liian hätäinen. Lähtökohtaisesti aktiivisessa sijoittamisessa laumaeläminen ei ole hyvästä.

Game on.

Tai sitten tyydyn laajaan hajauttamiseen sekä osta ja pidä -menetelmään.

ETF

Jotta ei menisi ihan pelailuksi koko salkku, niin päätin kerätä pohjalle hajautettuja ETF:ä. Varsinkin, kun en vielä ole saanut viimeisiä kriteereitä päätettyä yhtiövalinnalle (nämä toivottavasti ratkeavat artikkelisarjan kolmannessa osassa).

Olen omaksunut elämässä sellaisen tyylin, että on parempi aloittaa hieman vajaalla tiedolla kuin pyrkiä heti täydellisyyteen. Liiaksi täydellisyyttä tavoittelevat asiat jäävät usein tekemättä kokonaan.

ETF tuotteiden avulla saan helposti laitettua osinkosalkun aluille ja hajauttaminen pysyy riittävän laajana. Toisaalta seurauksena tästä on ikuiset hallinnointipalkkiot. Ehdin kyllä täydentämään salkkua vielä yksittäisillä osakkeilla.

Tällä hetkellä ETF listalla ovat SDIV, SCHD ja IDVY, mutta täydennän listaa sitä mukaan, kun vastaan tulee mielenkiintoisia yksilöitä. Yksi työkalu ETF:n vertailuun löytyy täältä.

Voi tuntua hullulta, että kirjoitan välillä osinkosalkusta kuin sitä ei vielä olisi olemassa. Koen tämän kuitenkin sen uudelleen syntymänä. Jos haluat tietää mitä salkussa jo on, kannattaa lukaista artikkeli Poweria salkun hallintaan.

Yhtiöiden vertailu Power BI:n avulla

Yksi suunnitelmani kulmakivistä on se, että sijoittaminen ei saa tuottaa merkittävästi enempää vaivaa kuin passiivissa indeksirahastoissa. Näin ollen yhtiöiden vertaaminen pitäisi tapahtua kerralla ja mahdollisimman automaattisesti. Tämän tavoitteen täyttymiseksi latasin kaikkien kolmen Excel listan datat Power BI:hin.

Tein raportille muutaman kriteerin, joiden avulla pystyn halutessani karsimaan listalla olevia yhtiöitä. Lisäksi päätin muutaman ristiintaulukoinnin, joiden avulla haluan ennen kaikkea yhtiötä verrata:

  • Osinkotuotto ja osingonjakosuhde
  • PE / PB
  • Osinkotuotto ja 10v osingon kasvu

Näiden asteikkojen avulla tarkoitukseni oli löytää suhteessa paras yhtiö ostohetkellä. Kuten jo totesin, niin valitettavasti en vielä päässyt lopullisissa kriteereissä maalin asti ja ratkaisu jää odottamaan kolmatta osaa. Todennäköisesti päädyn Benjamin Graham tyyppisiin kriteereihin. Lisäksi, koska käytin suoraan muiden dataa, niin seulonnan avulla toivottavasti pääsen niin lyhyeen listaan, että voin tehdä datan varmistuksen helposti ja tarvittaessa lisätä siihen vielä kriteereitä.

Viimeistä osaa odotellessa voit kuitenkin halutessasi testata ratkaisuani. Sisäpiirin kautta löydät Power BI-raportin (otsikon sijoittaminen alla), mihin latasin näiden yhtiöiden tiedot. Voit tehdä tämän avulla oman vertailusi.

DivGrowthPBIX-pohatta

Tällä hetkellä raporttia voi suodattaa yläreunassa olevien pudotusvalikoiden avulla:

  • List = minkä maan lista on kyseessä
  • Streak = osingon kasvatusvuosia peräkkäin
  • Industry = toimiala
  • PE
  • PB
  • Yield = osinko%
  • Payout Ratio = osingon jakosuhde
  • Div Growth 10Y = laskettu 10 viimeisimmän kokonaisen kalenterivuoden mukaan

HUOM! Eri listoissa ei ollut kaikkia kriteereitä, joten näissä on tyhjä kohta, mikä kannattaa huomioida, kun teet suodatuksia. Suodatuksissa täytyy valita jokainen taso erikseen. Esim PB valinta “<2” tarkoittaa väliä 1-2 eikä pienempi kuin kaksi. Lisätietoja kriteereistä ja datasta saat alkuperäisistä taulukoista, jotka löydät täältä.

Mitä seuraavaksi

Tällä hetkellä omassa mielessä pyörii useita asioita. Ennen kriteerien valintaa täytyy vielä tehdä taustatyötä. Lisäksi en ole varma haluanko valita osakkeita vai pitäisikö tyytyä pelkkiin ETF:iin. Isoin kysymys on kuitenkin se, että onko ajatus strategiastani täysin naurettava. Se kuitenkin yrittää oikoa mutkat suoriksi siellä täällä. Oikoteillä on yleensä tapana johtaa ojan pohjalle.

Toivon, että ajatukseni tästä vielä kirkastuvat. Saa vinkata datalähteistä, hyvistä artikkeleista tai tutkimuksista sekä omista osinkosuosikeista, joista voisi olla apua pohdintoihin!

Disclaimer: Ja ihan vain varmuudeksi – on täysin omaa tyhmyyttäsi, jos päädyt kaupoille tämän artikkelin tai tekemäni työkalun avulla.

Kommentointi ei ole valitettavasti tällä hetkellä mahdollista. Kirjoitan satunnaisesti ja paras tapa pysyä kartalla uusista artikkeleista on sisäpiiri. Saatavilla myös  Twitter, Facebook ja feed.